Are you over 18 and want to see adult content?
More Annotations
A complete backup of jconline.ne10.uol.com.br/canal/esportes/sport/noticia/2020/02/01/acompanhe-o-tempo-real-de-sport-x-vitoria-
Are you over 18 and want to see adult content?
A complete backup of www.usatoday.com/story/entertainment/celebrities/2020/02/01/sue-pepsi-harry-styles-lizzo-super-bowl-concert
Are you over 18 and want to see adult content?
Favourite Annotations
A complete backup of vinylcuttingmachines.net
Are you over 18 and want to see adult content?
A complete backup of dantz-ango.blogspot.com
Are you over 18 and want to see adult content?
A complete backup of arcadiavacations.in
Are you over 18 and want to see adult content?
A complete backup of ceciliaramon.com
Are you over 18 and want to see adult content?
Text
yleisö ovat hänen
BIOS: PODCASTIT JA VIDEOT 8.4.2021. BIOS: podcastit ja videot. BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi BIOSlaiset ovat esiintyneet vierailijoina lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Olemme koonneet alle podcasteja ja videoita, tuoreimmasta vanhimpaan. EKOLOGINEN JÄLLEENRAKENNUS Elämme fossiilitalouden raunioissa. On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivisesta käytöstä. Tarvittava yhteiskunnan muutos on verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa rakennettiin paitsi uusi fyysinen infrastruktuuri myös MIKSI PUHE IRTIKYTKENNÄSTÄ ON HANKALAA? Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? Irtikytkennän käsittely kaipaa paljon terävöitystä ja tarkennusta. Irtikytkentää on monenlaista, ja keskustelua haittaa, että erilaisia irtikytkennän muotoja ei riittävän täsmällisesti erotella toisistaan. Talouden ja ympäristövaikutusten ja/tai EU:N KESTÄVÄN RAHOITUKSEN LUOKITTELUJÄRJESTELMÄTERO TOIVANEN, VTT
Tero Toivanen, VTTPoliittinen talous ja historia. Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja VÄESTÖNKASVUN PERUSASIAT HALTUUN Väestönkasvun perusasiat haltuun. "Väestökeskustelussa mennään metsään yhä uudelleen kahdella perustavalla tavalla." Väestökysymykset nousivat heinäkuussa Suomessakin näkyvästi julkiseen keskusteluun tuoreiden tutkimusten myötä. Environmental Research Letters -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa nimittäintodettiin, että
BIOS - RUOKAJÄRJESTELMÄN KOHTALONKYSYMYKSIÄ 7.2.2019. Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? Maailman ruokajärjestelmä on monenlaisten mullistusten edessä, sekä ulkoisten muutosten paineesta että pyrittäessä ratkaisemaan vakavia ongelmia. Nälän vähentäminen, jopa lopettaminen, on otettu kansainväliseksi tavoitteeksi. Toisaaltaväestö
ONNISTUNUT IRTIKYTKENTÄ SUOMESSA? Onnistunut irtikytkentä Suomessa? Alue ja ympäristö 1/2019. Tere Vadén, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen,Paavo Järvensivu.
BIOS - MAAILMAN AINEKSEN KÄYTTÖ KASVAA …TRANSLATE THIS PAGESEEMORE ON BIOS.FI
BIOSTRANSLATE THIS PAGE BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan – talouteen, politiikkaan, kulttuuriin – ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä. Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta? Dasguptan tärkeinyleisö ovat hänen
BIOS: PODCASTIT JA VIDEOT 8.4.2021. BIOS: podcastit ja videot. BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi BIOSlaiset ovat esiintyneet vierailijoina lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Olemme koonneet alle podcasteja ja videoita, tuoreimmasta vanhimpaan. EKOLOGINEN JÄLLEENRAKENNUS Elämme fossiilitalouden raunioissa. On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivisesta käytöstä. Tarvittava yhteiskunnan muutos on verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa rakennettiin paitsi uusi fyysinen infrastruktuuri myös MIKSI PUHE IRTIKYTKENNÄSTÄ ON HANKALAA? Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa? Irtikytkennän käsittely kaipaa paljon terävöitystä ja tarkennusta. Irtikytkentää on monenlaista, ja keskustelua haittaa, että erilaisia irtikytkennän muotoja ei riittävän täsmällisesti erotella toisistaan. Talouden ja ympäristövaikutusten ja/tai EU:N KESTÄVÄN RAHOITUKSEN LUOKITTELUJÄRJESTELMÄTERO TOIVANEN, VTT
Tero Toivanen, VTTPoliittinen talous ja historia. Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja VÄESTÖNKASVUN PERUSASIAT HALTUUN Väestönkasvun perusasiat haltuun. "Väestökeskustelussa mennään metsään yhä uudelleen kahdella perustavalla tavalla." Väestökysymykset nousivat heinäkuussa Suomessakin näkyvästi julkiseen keskusteluun tuoreiden tutkimusten myötä. Environmental Research Letters -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa nimittäintodettiin, että
BIOS - RUOKAJÄRJESTELMÄN KOHTALONKYSYMYKSIÄ 7.2.2019. Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? Maailman ruokajärjestelmä on monenlaisten mullistusten edessä, sekä ulkoisten muutosten paineesta että pyrittäessä ratkaisemaan vakavia ongelmia. Nälän vähentäminen, jopa lopettaminen, on otettu kansainväliseksi tavoitteeksi. Toisaaltaväestö
ONNISTUNUT IRTIKYTKENTÄ SUOMESSA? Onnistunut irtikytkentä Suomessa? Alue ja ympäristö 1/2019. Tere Vadén, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen,Paavo Järvensivu.
BIOS - MAAILMAN AINEKSEN KÄYTTÖ KASVAA …TRANSLATE THIS PAGESEEMORE ON BIOS.FI
BIOS
BIOS is an independent, multidisciplinary research unit which studies the effects of environmental and resource factors on Finnish society – on economy, politics, culture – and develops the anticipatory skills of citizens and decision-makers. Read more. 2.12.2020. Dashboard for transition politics: a new tool for monitoring theprogress of
BIOS: PODCASTIT JA VIDEOT 8.4.2021. BIOS: podcastit ja videot. BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi BIOSlaiset ovat esiintyneet vierailijoina lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Olemme koonneet alle podcasteja ja videoita, tuoreimmasta vanhimpaan. TALOUSVALIOKUNNALLE: JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA …TRANSLATE THISPAGE
Talousvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2022-2025 Julkisen talouden suunnitelmasta puuttuvat tieto ekologisesta kestävyydestä ja työkalut ohjata taloutta sitä kohti. Vastuullinen taloudenpito edellyttää tietopohjan ja ohjauskyvyn harppauksenomaistaparantamista.
BIOS - RUOKAJÄRJESTELMÄN KOHTALONKYSYMYKSIÄ 7.2.2019. Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? Maailman ruokajärjestelmä on monenlaisten mullistusten edessä, sekä ulkoisten muutosten paineesta että pyrittäessä ratkaisemaan vakavia ongelmia. Nälän vähentäminen, jopa lopettaminen, on otettu kansainväliseksi tavoitteeksi. Toisaaltaväestö
LUONNONVAROJEN NIUKKUUS JA RUNSAUS Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus. Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jotain on käytettävissä liian vähän. On toimittava säästeliäästi, eikä saa tuhlata. Luonnonvaraongelmien ymmärtämiseen arkikäsitys ei kuitenkaan pure kunnolla. Luonnonvarojen kulutuksen jatkuva kasvu on ympäristökriisien ytimessä.
BIOS: SIIRTYMÄPOLITIIKAN KOJELAUTA BIOS-tutkimusyksikön luoma työkalu ekologisen jälleenrakennuksen seurantaan ja arviointiin Suomessa. on BIOS: Siirtymäpolitiikankojelauta
SUOMEN ILMASTOPOLITIIKKA KRIISISSÄ Suomen ilmastopolitiikka kriisissä. Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportti vahvistaa, että metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun ja hautaa alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset. JOKA PÄIVÄ ON YLIKULUTUSPÄIVÄ Joka päivä on ylikulutuspäivä. Elokuun 1. päivä vietetään globaalia ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunta on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.Tuolla tavoin päivää kuvaa Global Footprint Network, jonka kehittämään ekologisen jalanjäljen mittariin päivä pohjaa. MITÄ DASGUPTAN RAPORTTI SANOO LUONNOSTA JA …TRANSLATE THIS PAGE Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta? Dasguptan tärkein yleisö ovat hänen kollegansa, joille hän pyrkii lukuisin tavoin osoittamaan, miten taloustiede on mennyt harhaan maailman ymmärtämisessä. Iso-Britannian valtiovarainministeriö (HM Treasury) antoi vuonna 2019 taloustieteen professori Partha Dasguptalle komennuksen METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT, ONKO NIITÄ? Metsäteollisuuden sivuvirrat, onko niitä? Paperin raaka-ainetta. Lähde Wikimedia Commons, Arto J. Puulla katetaan nykyisellään yli neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Uusiutuvasta energiasta puulla tuotetaan noin 80%. Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian (EIS) tärkein päästövähennyskeino onpuupohjaisen
BIOS
* FIN
* ENG
______
INFO
PROJEKTIT
JULKAISUT
BLOGI
* FIN
* ENG
BIOS-tutkimusyksikköcontact@bios.fi
AA
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan – talouteen, politiikkaan, kulttuuriin – ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä.Lue lisää
5.3.2021 Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta? Dasguptan tärkein yleisö ovat hänen kollegansa, joille hän pyrkii lukuisin tavoin osoittamaan, miten taloustiede on mennyt harhaan maailman ymmärtämisessä.Artikkeli
HUMANISTINEN YMPÄRISTÖTUTKIMUS _Alue Ja Ympäristö_, _49_(2), 83-91 Lummaa, K., Lähde, V., Toivanen, T., Eronen, J. T., Järvensivu, P.,& Vadén, T.
EKOLOGINEN JÄLLEENRAKENNUS Suomalaisen yhteiskunnan on uudistettava energian, liikenteen, asumisen ja ruoan infrastruktuurit ja käytännöt hallitusti, jotta voimme luopua fossiilisten polttoaineiden ja muiden luonnonvarojen liikakäytöstä. Perehdy ekologisen jälleenrakennuksen ohjelmaamme sivustolla eko.bios.fi . BIOS-TUTKIJAT ESIINTYVÄTPODCASTIT JA VIDEOT
BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi tutkijamme ovat vierailleet lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Valitse listalta, kuuntele jakatso .
15.1.2021 Talousvaliokunnalle: Kestävän kasvun ohjelma Kestävän kasvun ohjelmasta puuttuu ekologisten reunaehtojen järjestelmällinen, kokonaisvaltainen tarkastelu, minkä vuoksi käsitys kestävyydestä ja vaadittavista kestävyystoimista on puutteellinen. Ehdotamme valtioneuvoston kanslian alaisuuteen tiedevetoista järjestelmäpäivitysten suunnitteluyksikköä.Lausunto
Artikkeli
RAISING THE BAR: ON THE TYPE, SIZE AND TIMELINE OF A ‘SUCCESSFUL’DECOUPLING
Environmental Politics, online: 24 Jun 2020 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T.Eronen
Artikkeli
DECOUPLING FOR ECOLOGICAL SUSTAINABILITY: A CATEGORISATION AND REVIEW OF RESEARCH LITERATURE Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E.Hakala, J.T. Eronen
15.12.2020 Mahdolliset ja mahdottomat tulevaisuudet – Biomassojen rooli ja riskit huomioitava ilmastostrategiassa Hiilineutraalisuus-tavoitetta silmälläpitäen teollisuuden toimialat ovat vuoden 2020 aikana julkaisseet "vähähiilitiekartat", joita on syytä pitää keskeisinä niin ilmastostrategian kuin teollisuuspolitiikankin näkökulmista. 20.1.2021 Kiertotalouden suuret pienet askeleet Tammikuussa ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat ehdotuksen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi otsikolla Uusi suunta. Miltä ohjelmaehdotus näyttää? Viitoittaako se tietä kohti Suomea, jonka luonnonvarojen kulutus kääntyy selvästi laskuun?INFO
Info
BIOS-tutkijat Ville Lähde, Paavo Järvensivu, Emma Hakala, Jussi T. Eronen, Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Tere Vadén ja Antti MajavaMIKÄ BIOS ON?
Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat nousemassa ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien takia ydinkysymykseksi. On ymmärrettävä yhä tiheämmin yhteenkietoutuneita ekosysteemejä ja kulttuureja. Tiedollinen ja kokemuksellinen haaste on valtava, kun kehitetään energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuuria ja käytäntöjä vuosikymmeniksi eteenpäin. Kansalaisten ja päättäjien lisäksi myös tieteentekijöiden on ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa keskeisistä ympäristö- ja resurssitekijöistä ja niiden kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Näihin kysymyksiin voidaan vastata vain yksittäiset tieteenalat ylittäen. BIOS-tutkimusyksikkö ennakoi yhteiskuntaa syvästi koskettavia sosio-ekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen pöydän ääressä. Tutkimuksen lisäksi varaamme paljon aikaa tiedon ymmärrettäväksi tekemiseen. BIOS on vakiinnuttanut asemansa tahona, joka kantaa tutkittua tietoa ja näkemyksiä sosio-ekologisista kehityspoluista kvartaalien ja vaalikausien yli. BIOS perustettiin vuonna 2015. Tällä hetkellä toiminnan rahoittaa Koneen Säätiö ja Suomen Akatemian alaisuudessa toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (WISE-konsortio 2018–2023). Yksikön kaikki kahdeksan tutkijaa ovat vuosien ajan luoneet työkaluja poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen yhteistyöhön ja vieneet ympäristötietoa yhteiskunnan eri alueiden käyttöön. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi teemme tutkimusyhteistyötä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. BIOS:lla on tiiviit suhteet mm. Stanfordin yliopistoon Yhdysvalloissa (erityisesti professorit Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly sekä Consensus for Action -tutkimusryhmä) sekä Frankfurtissa toimivaan Biodiversiteetin ja ilmastotutkimuksen keskukseen. Jussi T. Eronen, FT, dosentti Ekosysteemit ja ilmasto Jussi T. Eronen on erikoistunut ekosysteemien ja ilmaston tutkimukseen. Hän on tutkinut menneisyyden olosuhteita, nykyhetkeä, ja myös tulevaisuuden skenaarioita erityisesti maaekosysteemien ja ilmaston osalta. Eronen pitää tutkimusyksikön ajan tasalla luonnontieteen tuoreimmasta tutkimuksesta. Kesäkuusta 2018 alkaen hän toimii kestävyystieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopiston kestävyystieteiden instituutissa (HELSUS) ja
osallistuu tutkimusyksikön toimintaan tapauskohtaisesti. jussi.t.eronen@bios.fiEmma Hakala, VTT
Ympäristöturvallisuus Emma Hakala käsitteli poliittisen historian väitöskirjassaan ympäristöturvallisuuden käsitettä ja kansainvälisten järjestöjen roolia sen edistäjinä Länsi-Balkanilla 1990-luvun konfliktien jälkeen. Hän on perehtynyt turvallistamisteoriaan ja tarkastelee sen avulla, miten ja millaisin seurauksin ympäristö ja ilmastonmuutos on yhdistetty turvallisuuskeskusteluun. Hakala on aikaisemmin työskennellyt ympäristöyhteistyön parissa muun muassa YK:lla. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Ulkopoliittisessainstituutissa .
emma.hakala@bios.fi
Paavo Järvensivu, KTTTalous ja kulttuuri
Paavo Järvensivu tutki väitöskirjassaan organisaatiokulttuuria ja yritysstrategiaa ja on sen jälkeen keskittynyt erityisesti talouden ja ympäristön suhteisiin. Hän on kehittänyt taiteen ja tieteen yhteistyömuotoja Mustarinda-seurassa ja kirjoittanut taloustieteen, ympäristötutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkemyksiä syntetisoivan tietokirjan _Rajattomasti rahaa niukkuudessa_ (Like). Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti julkisen ja yksityisen talouden käytäntöjä ja kehityspolkuja. paavo.jarvensivu@bios.fi Karoliina Lummaa, FT, dosentti Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus Karoliina Lummaa on erikoistunut humanistiseen ympäristötutkimukseen ja kehittänyt monitieteisen ympäristötutkimuksen menetelmiä yhteistoimittamissaan kirjoissa _Monitieteinen ympäristötutkimus_ (Gaudeamus) ja _Posthumanismi_ (Eetos). Näiden menetelmien avulla tutkimusyksikössä tutkitaan, miten media, taide ja populaarikulttuuri ilmentävät ja muokkaavat ympäristökäsityksiä. karoliina.lummaa@bios.fiVille Lähde, FT
Ympäristöfilosofia ja -politiikka Ville Lähde on toiminut ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkijana ja osallistunut useiden alan teosten kirjoittamiseen. Hän on ollut _niin & näin_ -lehden toimittaja vuosituhannen alusta lähtien (päätoimittaja vuosina 2011–2012). Tietokirjoissaan _Niukkuuden maailmassa_ (niin & näin, http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/) ja _Paljon
liikkuvia osia_ (Savukeidas, http://www.villelahde.fi/paljon-liikkuvia-osia/) hän on luonut
ajattelun työkaluja monimutkaisten, ympäristöön ja politiikkaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Tutkimusyksikössä hän on yleistajuistanut ja syntetisoinut luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.ville.lahde@bios.fi
Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti Kuvataide, monitieteinen ympäristötutkimus Antti Majava on työskentelyssään tuonut pitkäjänteisesti yhteen tieteen, taiteen ja muiden alojen osaajia ja näkökulmia. Hän on Mustarinda-seuran perustajajäsen ja sen kautta luonut alustan materiaaliset reunaehdot huomioivien taiteellisten ja arkisten käytäntöjen kokeilulle ja vakiinnuttamiselle. Sosioekologisia menetelmiä hyödyntävässä väitöskirjatyössään hän tutkii luonnon, yhteiskunnan ja tieteen vaikutusta taideilmiöiden kehittymisessä ja vastaavasti taiteen roolia sosioekologisissa ja tieteellisissä murroksissa. Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti metsiä ja biotaloutta sekä kehittänyt yhteistyömuotoja median ja taiteen edustajien kanssa. Antin tekstejä on julkaistu niin tieteellisissä kuin populaarijulkaisuissakin, ja kirjoittamisen rinnalla hän jatkaa myös visuaalista taiteellista työskentelyä. antti.majava@bios.fiTero Toivanen, VTT
Poliittinen talous ja historia Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja koulutusasiantuntijana. Tutkimusyksikössä hän on kytkenyt ajankohtaiset ympäristöilmiöt historiallisiin talouden ja politiikan kehityskaariin. tero.toivanen@bios.fi Tere Vadén, FT, dosentti Energia ja filosofia Tere Vadén on filosofina tarkastellut politiikan ja kulttuurin materiaalisia ja henkisiä edellytyksiä, erityisesti energian kokemuksellisia ulottuvuuksia. Lisäksi hän on perehtynyt digitaalisen maailman potentiaalisiin kehityspolkuihin. Tutkimusyksikön jatkuvaan toimintaan hän tulee mukaan 2018.tere.vaden@bios.fi
PROJEKTIT
Projektit
JATKUVALUONTEISENA PERUSTEHTÄVÄNÄMME ON SYNTETISOIDA TUOREINTA TUTKIMUSTIETOA GLOBAALEISTA YMPÄRISTÖ- JA RESURSSIPAINEISTA JA TUTKIA NIIDEN VAIKUTUKSIA SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN. LISÄKSI KEHITÄMME TYÖKALUJA NÄIDEN VAIKUTUSTEN ENNAKOINTIIN. TÄMÄ TYÖ TUOTTAA TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, JULKISIA RAPORTTEJA SEKÄ SOVELTAVAA TIETOA YKSITYISTEN JA JULKISTEN ORGANISAATIOIDENKÄYTTÖÖN.
KEHITÄMME WISE-PROJEKTISSA (STN) YHTEISKUNNAN LUOVAA SOPEUTUMISTA EKOSOSIAALISIIN MURROKSIIN. BIOS on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston(STN)
rahoittamaa WISE-konsortiota (Creative Adaptation to Wicked Socio-Environmental Disruptions). Konsortion työpakettien johtajat ovat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Markku Wilenius (Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava). WISE:n työskentely käynnistyi 1. tammikuuta 2018. WISE pyrkii 1) parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja arviointia ja 2) parantamaan Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. WISE kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), jossa kehitetään nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin (kuten samanaikainen ilmastopakolaisuus, energiakriisi ja poliittinen epävakaus). POR on todellista päämajaa matkiva harjoitusalusta, jossa päätöksentekijät pyrkivät toimimaan kuten toimisivat todellisessa kriisissä. POR on kehitettävissä harjoitusalustasta pysyväksi politiikkamekanismiksi. Se voi tarjota nopeaa, laaja-alaista ja tutkimustietoon perustuvaa tukea monimutkaisiin päätöksenteon haasteisiin, joihin Suomen kaltainen pieni ja avoin kansallisvaltio vääjäämättömästi altistuu lähitulevaisuudessa. TUOTAMME TIETEELLISIÄ TAUSTOITUKSIA ESIMERKIKSI YLIOPISTOJEN, TAITEELLISTEN TUOTANTOJEN JA MEDIAN KÄYTTÖÖN. Viimeaikaiset luentomme kursseilla ja erilaisissa tilaisuuksissa ovat käsitelleet esimerkiksi:*
* väestönkasvua, ruokaturvallisuutta, nälkää ja köyhyyttä, kalastusta ja vesiviljelyä, ympäristösiirtolaisuutta, luonnonresurssien hupenemista ja konflikteja * kestävää työtä, talouden ja ympäristön suhdetta, luonnonresurssien hallintaa, liiketoimintaa fossiilitalouden murrosvaiheessa, talouspolitiikan mahdollisuuksia käynnistää ja ohjata ekologinen jälleenrakennus * ympäristökasvatusta * antroposeenia luonnontieteellisenä, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä * uutta turvallisuusajattelua * luonnonsuojelua, luonnonjärjestelmien nykytilaa, menneisyyden ja nykyilmaston kehitystä, tulevaisuuden ilmasto- ja ekosysteemiolosuhteita ja niiden asettamia yhteiskunnan haasteita * jälkifossiilista kulttuuria Luentojen lisäksi olemme tehneet monimuotoista yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten Sitra, Tiedekeskus Heureka, Dodo ry, Kehys ry ja Smart Energy Transition -hanke. Alkuvuodesta 2017 aloitimme yhteistyön Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen työryhmän kanssa. Järjestimme koulutuspäivän ja olemme osallistuneet sekä haastateltavina että neuvonantajina kirjaprojektiin _Hyvän säänaikana_ . Kirja
ilmestyy syksyllä 2017. KÄYMME MONITIETEISTÄ VUOROPUHELUA TIEDEYHTEISÖN KANSSA. Poimintoja tähän mennessä käydystä vuoropuhelusta tieteellisten artikkeleiden ja muiden tekstien lisäksi: Olimme mukana järjestämässä 32nd Nordic Geological Winter Meeting -symposiumia Helsingissä 2016 otsikolla “What is the Anthropocene”. Esittelimme BIOS:n toimintaa Sosiologipäivillä Jyväskylässä 2016. Järjestimme työryhmän “Mielen tila: ympäristökatastrofin politiikka, talous ja kulttuuri” Kulttuurintutkimuksen päivillä Jyväskylässä 2017. Järjestimme työryhmän “Post-COP21: Transition to sustainable well-being in Nordic welfare states” yhdessä Tuuli Hirvilammin ja Pernilla Hagbertin kanssa Nordic Environmental Social Sciences -konferenssissaTampereella 2017.
Maaliskuussa 2017 julkaistiin 68 suomalaisen tutkijan allekirjoittama julkilausuma , joka selvensi tieteen näkemystä Suomen biotalouslinjausten vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen. BIOS fasilitoi julkilausuman kirjoittamista ja viestintää.
Huhtikuussa 2017 BIOS järjesti yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Yliopisto-lehden (HY) kanssa toimittaja ja tutkija Nafeez Ahmedinvierailun Suomeen .
Kesäkuussa professori Anthony Barnosky vieraili Suomessa . BIOS järjesti hänen esiintymisensä Metsätalolla ja osallistui Koneen säätiön järjestämään ekologista kompensaatiota käsittelevään tapahtumaan Barnoskyn kanssa BIOS:n tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyissä tilaisuuksissa: ”Ilmasto muuttaa kaiken ” -sarjassa, Tieteiden yön 2017 ”Vapauden tulevaisuus”
-keskustelussa sekä ”Kestävä planeetta”
-sarjassa keväällä 2017 OSALLISTUMME VALTIONEUVOSTON KANSLIAN JA SITRAN VETÄMÄÄN KANSALLISEEN ENNAKOINTIVERKOSTOON. Pyrimme tuomaan materiaalisten reunaehtojen systemaattisen käsittelynosaksi ennakointia
.
TUOMME YMPÄRISTÖTEEMOJA OSAKSI KOKONAISTURVALLISUUDEN PROSESSEJA. BIOS:n tutkijat ovat jo usean vuoden ajan kartoittaneet turvallisuussektorin globaaleja ympäristöriskejä koskevaa asiantuntemusta. Kehitämme parhaillaan eri yhteistyötahojen kanssa välineitä riskien kokonaisvaltaisen analyysin ja hallinnantarpeisiin.
PILOTTIPROJEKTISSAMME 2015–2017 KEHITIMME YMPÄRISTÖ- JA RESURSSITEKIJÖITÄ KÄSITTELEVÄÄ JOURNALISMIA YLEN YHTEISKUNTATOIMITUKSEN KANSSA. Yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi oli BIOS-tutkimusyksikön pilottiprojekti, joka sai rahoituksen tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä tukevasta Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -hausta. Ensimmäisessä vaiheessa syksystä 2015 lähtien tapasimme toimittajatiimiä säännöllisesti, tuotimme laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien ja talouden kaltaisista teemoista sekä järjestimme toimittajille koulutuspäivän. Taustoituksen pohjalta ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta , maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.
Yhteistyöprojektin tärkein tulos oli monimediallinen “Tehtävänä tulevaisuus” -kokonaisuus , joka ilmestyi syksyn 2017 mittaan. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevä keskustelujen, kuunnelmien, haastatteluiden ja uutisjuttujen kokoelma toteutettiin yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön sekä Ylen yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Projekti päättyi vuoden 2017 lopussa.JULKAISUT
Julkaisut
BIOS-TUTKIJOIDEN JULKAISUJA. JOS ET PÄÄSE KÄSIKSI HALUAAMASI JULKAISUUN, OLETHAN YHTEYDESSÄ:CONTACT@BIOS.FI
KAIKKI
ARTIKKELI
KIRJA
MUUT
Artikkeli
SUOMEN PANDEMIAPOLITIIKKA NÄKÖALANA ILMASTOKRIISIPOLITIIKKAAN Tiede & edistys 45, 348-366 Harjanne, A., Räisänen, H., Eronen, J.T.Artikkeli
BODY MASS-RELATED CHANGES IN MAMMAL COMMUNITY ASSEMBLY PATTERNS DURING THE LATE QUATERNARY OF NORTH AMERICAEcography 44, 56-66
Pineda-Munoz, S., Jukar, A.M., Toth, A. B., Fraser, D., Du, A., Barr, W.A., Amatangelo, K.L., Balk, M.A., Behrensmeyer, A.K., Blois, J., Davis, M., Eronen, J.T., Gotelli, N.J., Looy, C.V., Miller, J.H., Shupinski, A.B., Soul, L.C., Villasenor, A., Wing, S., Lyons, S.K.Artikkeli
CLIMATIC EFFECTS ON NICHE EVOLUTION IN A PASSERINE BIRD CLADE DEPEND ON PALEOCLIMATE RECONSTRUCTION METHOD. Evolution. Early online, March 2021. Eyres, A., Eronen, J.T., Hagen, O., Boehning-Gaese, K. & Fritz, S. A.Artikkeli
INVESTIGATING BIOTIC INTERACTIONS IN DEEP TIME Trends in Ecology & Evolution 36, 61-75 Fraser, D., Soul, L.C., Tóth, A.B., Balk, M.A., Eronen, J.T., Pineda-Munoz, S., Shupinski, A.B, Villaseñor, A., Barr, W.A., Behrensmeyer, A.K., Du, A., Faith, J.T., Gotelli, N.J, Graves, G.R, Jukar, A.M., Looy, C.V., Miller, J.H., Potts, R., Lyons, S.K.Artikkeli
HUMANISTINEN YMPÄRISTÖTUTKIMUS _Alue Ja Ympäristö_, _49_(2), 83-91 Lummaa, K., Lähde, V., Toivanen, T., Eronen, J. T., Järvensivu, P.,& Vadén, T.
Artikkeli
RAISING THE BAR: ON THE TYPE, SIZE AND TIMELINE OF A ‘SUCCESSFUL’DECOUPLING
Environmental Politics, online: 24 Jun 2020 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T.Eronen
Artikkeli
DECOUPLING FOR ECOLOGICAL SUSTAINABILITY: A CATEGORISATION AND REVIEW OF RESEARCH LITERATURE Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244 T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E.Hakala, J.T. Eronen
Artikkeli
POSTHUMANISMIN PUOLUSTUS Tiede ja edistys, 1/2020Karoliina Lummaa
Artikkeli
EKOTERVEYSKASVATUKSEN LUONNOS Alue Ja Ympäristö, 48(2), 69-82.
Pulkki, J., Pulkki, J., & Vadén, T.Artikkeli
TALOUSAJATTELUN SUUNTAVIIVAT TULEVIEN VUOSIKYMMENTEN MURROKSEENTerra 131(1), 2019
Paavo Järvensivu ja Tero ToivanenArtikkeli
ILMASTOKRIISIIN SOPEUTUMINEN ON KANSANTERVEYDELLINEN KYSYMYS Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56(4) Järvensivu, P., Hakala, E., Lummaa, K., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Vadén, T., & Eronen, J.T.Artikkeli
SAAKO ILMASTONMUUTOKSELLA PELOTELLA?niin & näin 1/2018
Ville Lähde
Artikkeli
TO CONTINUE TO BURN SOMETHING? TECHNOLOGICAL, ECONOMIC AND POLITICAL PATH DEPENDENCIES IN DISTRICT HEATING IN HELSINKI, FINLAND _Energy Research & Social Science_ 58 (2019).
T. Vadén, A. Majava, T. Toivanen, P. Järvensivu, E. Hakala, J.T.Eronen.
Artikkeli
RESIDING IN TROUBLE
_Contemporary Artist Residencies. Reclaiming Time and Space_.
Edited by Taru Elfving, Irmeli Kokko and Pascal Gielen. Antennae-Arts in Society, Valiz, Amsterdam. 2019Antti Majava
Artikkeli
LAND MAMMALS FORM EIGHT FUNCTIONALLY AND CLIMATICALLY DISTINCT FAUNAS IN NORTH AMERICA BUT ONLY ONE IN EUROPE _Journal of Biogeography_ 46(1) Kari Lintulaakso, P. David Polly and Jussi T. EronenArtikkeli
A LOT OF TALK BUT LITTLE ACTION: THE BLIND SPOTS OF NORDIC ENVIRONMENTAL SECURITY POLICY _Sustainability_ 2019, _11_(8) Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. EronenArtikkeli
NORTHERN WARNING LIGHTS: AMBIGUITIES OF ENVIRONMENTAL SECURITY INFINLAND AND SWEDEN
_Sustainability_ 2019, _11_(8).
Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. EronenArtikkeli
DEMOKRATISOITUMINEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA EU:N ITÄISISSÄJÄSENMAISSA
Teoksessa K. Miklossy ja J. Nikula (toim.) _Demokratian karikot. Itäinen Eurooppa suuntaa etsimässä_ . Gaudeamus, Helsinki2018.
Emma Hakala
Kirja
INTERNATIONAL ORGANISATIONS AND THE SECURITIZATION OF THE ENVIRONMENT IN POST-CONFLICT WESTERN BALKANS University of Helsinki (Doctoral dissertation), 2018
Emma Hakala
Kirja
ELO JA ANERGIA
niin & näin -kirjat , 2018 Antti Salminen ja Tere VadénArtikkeli
MITEN JÄRJESTÄÄ TYÖ JA TYÖLLISYYS EKOLOGISEN JÄLLEENRAKENNUKSENAIKAKAUDELLA?
Teoksessa A. Suoranta & S. Leinikki (toim.)_ Rapautuvan palkkatyönyhteiskunta_
.
Vastapaino 2018
Paavo Järvensivu ja Tero ToivanenArtikkeli
ANTROPOSEENI: IHMISEN AIKA GEOLOGIASSA JA KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSESSA _Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti __Avain_ 1/2017Karoliina Lummaa
Artikkeli
TÄMÄ IHMISEN MAAILMA? PLANEETAN HÄTÄTILA, ANTROPOSEENIKERTOMUKSEN KRITIIKKI JA ANTROPOSEENIN VAIHTOEHTOINEN HISTORIA _Tiede & edistys_ 1/2017,
s. 6–35.
Tero Toivanen ja Mikko Pelttari.Artikkeli
MITÄ MAAILMAN NÄLÄN VOITTAMINEN VAATII? _Alue ja ympäristö_ 1/2019.
Ville Lähde
Artikkeli
ONNISTUNUT IRTIKYTKENTÄ SUOMESSA? _Alue ja ympäristö _1/2019 Tere Vadén, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, Paavo JärvensivuArtikkeli
KUINKA LUKEA JÄTETTÄ: POIS-HALUTUN AINEEN OLEMUS JA JÄSENNYKSET JUKKA VIIKILÄN RUNOUDESSA Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti , Vol 16 Nro 2 (2019).Karoliina Lummaa
Artikkeli
EUROOPAN VILLIT KORTIT JA MUSTAT JOUTSENET Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2018Paavo Järvensivu
ECONOMIC TRANSITION GOVERNANCE 2018, background document to UN GLOBAL SUSTAINABLE DEVELOPMENT REPORT2019
Paavo Järvensivu, Tero Toivanen et al.Artikkeli
THE MANY ANTHROPOCENES: A CHALLENGE FOR THE DISCIPLINES 2017, The Anthropocene Review4,
183-198
Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Antti Majava et al.Artikkeli
FEEDING ECOLOGY AND MORPHOLOGY MAKE A BAMBOO SPECIALIST VULNERABLE TOCLIMATE CHANGE
2017, Current Biology27, 3384-3389
Jussi T. Eronen et al.Artikkeli
A POST-FOSSIL FUEL TRANSITION EXPERIMENT: EXPLORING CULTURAL DIMENSIONS FROM A PRACTICE-THEORETICAL PERSPECTIVE 2017, Journal of Cleaner Production169,
143-151
Paavo Järvensivu
Artikkeli
ANTROPOSEENI: IHMISEN AIKA GEOLOGIASSA JA KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSESSA 2017, Avain 1, 68-77Karoliina Lummaa
Artikkeli
PRODUCTIVITY, BIODIVERSITY, AND PATHOGENS INFLUENCE THE GLOBAL HUNTER-GATHERER POPULATION DENSITY 2017, Proceedings of the National Academy of Sciences Tallavaara, M., Eronen, J.T., Luoto, M. TÄMÄ IHMISEN MAAILMA? PLANEETAN HÄTÄTILA, ANTROPOSEENIKERTOMUKSEN KRITIIKKI JA ANTROPOSEENIN VAIHTOEHTOINEN HISTORIA 2017, Tiede & edistys1: 42, 6–35
Tero Toivanen, Mikko Pelttari (toim.)Artikkeli
MERGING PALEOBIOLOGY WITH CONSERVATION BIOLOGY TO GUIDE THE FUTURE OF TERRESTRIAL ECOSYSTEMS2017, Science
355
A.D. Barnosky et al.Artikkeli
KENEN ANTROPOSEENI? MAAPALLOJÄRJESTELMÄTIETEEN PARADIGMAMUUTOS, IHMISTIETEIDEN ANTROPOSEENI JA KÄSITTEIDEN MONINAISUUS 2016, Kosmopolis 46, 3, 41–54 Jussi T. Eronen, Karoliina Lummaa, Tero Toivanen et al.Kirja
RAJATTOMASTI RAHAA NIUKKUUDESSA2016, Like
Paavo Järvensivu
Artikkeli
HOLOCENE SHIFTS IN THE ASSEMBLY OF PLANT AND ANIMAL COMMUNITIES IMPLICATE HUMAN IMPACTS2016, Nature
529, 80–83
S.K. Lyons et al.
Kirja
PALJON LIIKKUVIA OSIA2015, Savukeidas
Ville Lähde
Artikkeli
POLITICS IN A WORLD OF SCARCITY 2015, Politics of Ecosocialism, Routledge
Ville Lähde
Kirja
POSTHUMANISMI
2014, Eetos
Lea Rojola, Karoliina Lummaa (toim.)Artikkeli
INTRODUCING THE SCIENTIFIC CONSENSUS ON MAINTAINING HUMANITY’S LIFE SUPPORT SYSTEMS IN THE 21ST CENTURY: INFORMATION FOR POLICY MAKERS 2014, The Anthropocene Review1,
78–109
A.D. Barnosky et al.Kirja
NIUKKUUDEN MAAILMASSA2013, niin & näin
Ville Lähde
Kirja
ENERGIA JA KOKEMUS
2013, niin & näin
Antti Salminen, Tere VadénArtikkeli
CONVERGE IN DISTRIBUTION PATTERNS OF EUROPE’S PLANTS AND MAMMALS IS DUE TO ENVIRONMENTAL FORCING 2012, Journal of Biogeography39, 1633–1644
H. Heikinheimo, J.T. Eronen et al.Kirja
MONITIETEINEN YMPÄRISTÖTUTKIMUS2012, Gaudeamus
Karoliina Lummaa, Mia Rönkä, Timo Vuorisalo (toim.)Artikkeli
NATURE IN OUR MIDST
2010, The Havoc of Capitalism,
Sense Publishers
Ville Lähde
Artikkeli
ECOMETRICS: THE TRAITS THAT BIND THE PAST AND PRESENT TOGETHER 2010, Integrative Zoology5, 88–101
Jussi T. Eronen et al.Artikkeli
GARDENS, CLIMATE CHANGES AND CULTURES 2006, How Nature Speaks, Duke University PressVille Lähde
Kirja
LUONNON POLITIIKKA
2003, Vastapaino
Yrjö Haila, Ville Lähde (toim.)BLOGI
Blogi
1.6.2021 Uutiskirje 6/2021 Tervetuloa kesäisen uutiskirjeen pariin. Saa nähdä, sataako tämän tullessa, mutta pääskysiä joka tapauksessa pyörii ikkunan takana tätä kirjoittaessa. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta Kansainvälisen energiajärjestön raportti lyö fossiilitaloutta kasvoille Loppukevään eittämättä merkittävin ilmastopoliittinen uutinen oli Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportin Net Zero by 2050 ilmestyminen. Perinteisesti ilmastopoliittisessa mielessä konservatiivinen IEA on povannut fossiilisten merkittävän roolinjatkuvan paljon
28.5.2021 Tulevaisuusvaliokunnalle: Agenda2030 – Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien Agenda2030-tavoitteiden on oltava Suomessa ensisijaisia, ja ylikulutus on nähtävä systeemisenä, kaikkea yhteiskunnan toimintaa koskevana ja globaalia kestävää kehitystä vaarantavana ongelmana. LausuntoLausunto
elvytystoimiin.
15.12.2020 Mahdolliset ja mahdottomat tulevaisuudet – Biomassojen rooli ja riskit huomioitava ilmastostrategiassa Hiilineutraalisuus-tavoitetta silmälläpitäen teollisuuden toimialat ovat vuoden 2020 aikana julkaisseet "vähähiilitiekartat", joita on syytä pitää keskeisinä niin ilmastostrategian kuin teollisuuspolitiikankin näkökulmista. 14.12.2020 Uutiskirje 12/2020 Siirtymäpolitiikan kojelauta onjulkaistu.
3.12.2020 BIOS:n lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Agenda 2030 Suomi on ylikuluttava maa, jossa luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla. Siksi agendan ympäristö- ja luonnonvaratavoitteet ovat ensisijaisia. Hyvät saavutukset muissa tavoitteissa eivät ole kestäviä, sikäli kun ne perustuvat ylikulutukseen. Lähtökohtana tulee olla systemaattinen näkemys luonnonvarojen käytön nykytilasta ja kestävästä tasosta. Ilman tätä määrittelyä viittaukset kestävään talouskasvuun tai kiertotalouteen jäävät sanahelinäksi. Lausuntokäsittelyä.
19.8.2020 Uutiskirje 8/2020 Tervetuloa lukemaan elokuun 2020 BIOS-uutiskirjettä! 20.7.2020 Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus Tiistaina 14.7. äimistyin törmätessäni Helsingin Sanomien otsikkoon ”Kysely: Puolet suomalaisista uskoo, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta”. Mitä ihmettä? Puolet suomalaisistako mukailisi näkemyksissään Charles Dickensin Joulukertomuksen saituri Scroogea, joka toivoo, että ylimääräinen väestö kitkettäisiin pois? Ja kaiken lisäksi he näkisivät globaalissa pandemiassa luonnon oman pyrkimyksen tähän? Koska lehtiotsikkojen pohjalta ei kannata tehdä johtopäätöksiä, siirryin leipätekstiin. Siellä todettiin tarkemmin: ”Lähes puolet suomalaisista uskoo, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.” Hieman eri asia, mutta hämmentävää silti, että esimerkiksi vihreitä kannattaneiden vastaajien joukossa 45% oli samaa mieltä (perussuomalaisissa 63%). Näkemys on tyystin epätieteellinen ja muutenkin karmea. Koska tulos oli niin käsittämätön, päätin tutustua uutisoituun EVA:n kyselytutkimukseen. Se paljastuikin järin eriskummalliseksi. Kyselyn tulos kertoo pikemmin laatijoidensa oudoista olettamuksista kuin vastaajien näkemyksistä. Toimittajien hälytyskellojen olisi pitänyt soida, mutta sen sijaan Helsingin Sanomien juttu välitti EVA:n tiedotteen sanomaa käytännössäsellaisenaan.”
22.6.2020 Uutiskirje 6/2020 Kuten edellisessä uutiskirjeessä lupasimme, palaamme tällä kertaa moniin sellaisiin alkuvuoden ympäristöuutisiin, joita emme ole ehtineet käsitellä pandemian luomina poikkeusaikoina. Vanhaan tapaan uutiskirje on jaettu temaattisiin osioihin. 9.6.2020 Pandemia osoittaa, miksi tutkimustiedon ja päätöksenteossa käytettyjen mallien avoimuus on tärkeää Käynnissä oleva koronaviruspandemia on monien muiden huomionarvoisten seikkojen muassa nostanut esiin myös tiedon avoimuuden merkityksen. Kun yhteiskunnassa tehdään laajamittaisia toimia, jotka vaikuttavat ihmisten elämään mukaan lukien taloudelliseen toimeliaisuuteen, on erityisen tärkeää, että toimien tietopohjaan voidaan luottaa ja että sitä voidaan arvioida. Asiantuntijatiedon merkitys ja asiantuntijatiedon ja poliittisen päätöksenteon suhteen merkitys korostuu. Molemmat seikat edellyttävät laajempaa ja syvempää asiantuntijatiedon saatavuutta (tiedon avoimuutta) ja arviointia (tiedon lukutaitoa). Ilman näitä perusedellytyksiä asiantuntijatiedon roolin korostuminen voi johtaa epäluuloihin ja väärinkäytöksiin. 20.5.2020 Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit Fossiilisten polttoaineiden tarjoaman energian varaan on rakentunut monimutkainen globaali ruokajärjestelmä, jonka muuttaminen on välttämätöntä mutta väistämättä myös riskialtista. Ilman kunnollista tajua ongelmien luonteesta muutoksessakin voidaan valita vaarallisia kehityspolkuja. 19.5.2020 Uutiskirje 5/2020 Toukokuun BIOS-uutiskirje poikkeaa rakenteeltaan aiemmista, sillä edellisen uutiskirjeen jälkeen kaikki tutkimusyksikkömme julkaistu työ on käsitellyt tavalla tai toisella käynnissä olevaa pandemiaa, sen hillintätoimia ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin. Tällä kertaa uutiskirjettä ei ole siksi tuttuun tapaan jaettu temaattisiin osioihin. 15.5.2020 EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä Maaliskuun alussa julkaistiin päivitetty Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, ”EU-taksonomia”, joka ainakin Suomessa jäi vähäiselle huomiolle. Tämä komission liikkeelle paneman ”teknisen asiantuntijaryhmän” (Technical Expert Group on Sustainable Finance, TEG) kahden vuoden ajan kehittelemä paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävien rahoitusmarkkinoiden toimenpidekokonaisuutta. Sen käyttöönotto osana EU:n ilmastopoliittisia toimia on aikataulutettu Green Dealissa tämän vuoden loppupuoliskolle. Eri toimijoiden tulee julkistaa ensimmäiset taksonomiatietonsa vuosien 2021–2022 kuluessa. 13.5.2020 Vihriälän työryhmän “kipupaketti” ja ekologinen siirtymäpolitiikka Ennen kuin suomalainen politiikka asemoidaan vuosikymmeneksi kivuliaaksi sopeutustoiminnaksi tai elvytyslistoista poimitaan miellyttäviä tai vastenmielisiä ideoita, on käytävä keskustelu Vihriälän raportin talouspolitiikan lähtökohdista ja kehystyksestä, jotka ovat tähän saakka omaksuttu mediassa ja julkisissa puheenvuoroissa varsin kritiikittömästi. 11.5.2020 Energiaelvytys Suomessa tarvitaan huomattava määrä uutta, polttamatonta energiantuotantoa. Tuulivoima on jo laajassa käytössä oleva vähähiilinen energian tuotantomuoto. Tuuli on monin paikoin jo nyt myös kustannustehokkain energialähde. Tuekseen tuulivoima tarvitsee säätövoimaa tuotannon vaihtelevuuden vuoksi. Myös sähköverkon on oltava riittävä ja oikean rakenteinen tukemaan vaihtelevaa tuotantoa ja sen säätelyä. Toinen Suomessa jo käytössä oleva ja nopeasti kehitettävissä oleva energiantuotannon muoto ovat erilaiset ei-fossiiliset kaasut, ensisijassa biokaasu ja synteettinen metaani. 5.5.2020 Miten Euroopan Green Dealin käy koronakriisissä? Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, teemat ovat olleet näkyvästi esillä koronakriisin hallinnasta käydyssä julkisessa keskustelussa. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet ilmastotoimien ja muiden ympäristönäkökohtien roolia elvytyksessä – soraäänet ovat olleet selvässä vähemmistössä. Käytännön toimia on kuitenkin nähty toistaiseksi vähän. Itse asiassa monia Green Dealin ensi askeleita on hidastettu tai viivästetty koronakriisin takia. Isoja EU:n budjettipäätöksiä tehdään kuitenkin toukokuun aikana, eli sanojen täytyisi muuttua teoksi. 24.4.2020 Lausunto: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 Selonteko ylikorostaa kestävyysvajetta julkisen talouden suurimpana riskinä ja jättää huomiotta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Budjettitasapainotavoitetta parempi periaate julkisen talouden suunnittelulle on riskien hallinta. Lausuntotaival.
25.3.2020 Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa Nyt koetut kriisit ovat tiiviisti globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ne eivät ole kohtalon oikkuja, eivät “luonnon vastaisku”, eivät ikiaikaista onnettomuuksien kiertoa vaan osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä. 4.3.2020 Lausunto: Valtioneuvoston selvitys EU:n komission vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) Käsittelemme lausunnossa kasvustrategian ongelmakohtia ja kuvaamme mitä vihreän kehityksen ohjelma tarkoittaa siirtymäpolitiikan näkökulmasta ja millaiseksi talouden ohjausta ja mittaristoa tulisi siirtymäpolitiikan mukaisesti kehittää. Lausuntoruokakeskustelua...
20.11.2019 Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen? Nykyinen ruokaa ja ympäristöä koskeva keskustelu pääosin estää kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta. Jos näistä asetelmista ei päästä irti, muutokset tapahtuvat rankasti myöhässä ja hallitsemattomasti. 25.10.2019 BIOS:n asiantuntijalausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 Lausunto 4.10.2019 UUTISKIRJE 10/2019 18.9.2019 Ruoantuotannon synkkä utopia 5.8.2019 UUTISKIRJE 8/2019 19.6.2019 Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 8.6.2019 Tekojen ja valintojen merkityksistä 4.6.2019 UUTISKIRJE 6/2019 27.5.2019 Ympäristökriisi ja talouskeskustelun tila Suomessa Onko Suomessa edellytyksiä käydä taloudesta analyyttistä ja rakentavaa keskustelua suhteessa yhteiskuntaamme ravisteleviin ympäristökriiseihin? 21.5.2019 Nielulaskelmien virhesarja syö ilmastopolitiikanuskottavuutta
16.5.2019 Uudet biotuotetehtaat pakottavat luopumaan metsäbioenergianlisäkäytöstä
29.4.2019 Ruokaturva ja kestävä ruokajärjestelmä kehityspolitiikanytimeen
26.4.2019 UUTISKIRJE 4/2019 4.4.2019 Entä jos ilmastopäästöt nollataan oikeasti? 1.4.2019 Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio 26.3.2019 Metsäteollisuuden sivuvirrat, onko niitä? 19.3.2019 UUTISKIRJE 3/2019 13.3.2019 Ilmastotutkijan vastuu 18.2.2019 UUTISKIRJE 2/2019 7.2.2019 Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitäpitäisi kysyä?
8.1.2019 BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2018 18.12.2018 UUTISKIRJE 12/2018 17.12.2018 Aidot ilmastopäästövähennykset ilman välivaiheita kaukolämmön tuotannossa Helsingissä 11.12.2018 Tiekartta hiilineutraaliin kaukolämpöön Helsingissä -julkistustilaisuus 11.12.2018 (lataa materiaalit) 26.11.2018 Metsien käytön ajojärjestyksestä 23.11.2018 Talous- ja ilmastopolitiikka vaalikaudella 2019–2023 -seminaari 22.11.2018 (lataa BIOS-materiaalit) 13.11.2018 UUTISKIRJE 11/2018 3.11.2018 Kommentteja Lauri Valstan kirjoitukseen “Suomen hakkuilla globaali vaikutus” 2.11.2018 Maaseudun Tulevaisuus nimeää tutkimustiedon ”ympäristölobbyksi” 10.10.2018 Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka? 9.10.2018 Kaksi pääsykoekysymystä ilmastovaaliehdokkaille 2.10.2018 UUTISKIRJE 10/2018 6.9.2018 UUTISKIRJE 09/2018 5.9.2018 Suomen ilmastopolitiikka kriisissä 21.8.2018 Ekologisen jälleenrakennusajan talouspolitiikka: BIOS-tutkimusyksikön tieteellinen taustadokumentti YK:n kestävän kehityksen raporttiin 2019 31.7.2018 Joka päivä on ylikulutuspäivä 6.6.2018 UUTISKIRJE 06/2018 25.5.2018 Lähteekö syntyvyys uuteen nousuun vauraissa maissa? Eisiltä näytä.
7.5.2018 UUTISKIRJE 05/2018 17.4.2018 Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan – minne ja kenelle luonnonvarat virtaavat? 26.1.2018 BIOSin toiminta vuonna 2017 4.12.2017 Sadan vuoden urakka – Miten ilmaston kanssa eletään 26.10.2017 Suomen ilmastopolitiikasta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys globaalin kehityksen suuntaviivoista 20.9.2017 BIOS-kommentti: Taloustieteen huippuyksikön sijaan Suomi tarvitsee monitieteisyyteen pohjaavaa päätöksentekoa 8.8.2017 Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa? Vaikka turvallistamisen kriitikoiden huoli demokratian rapautumisesta, liian kapean turvallisuusnäkökulman ylivallasta ja viholliskuvien luomisesta on tärkeää, on aivan yhtä olennaista muistaa, että heidän peräänkuuluttamansa ”normaali politiikka” osallistuu tällä hetkellä turvattomuuden tuottamiseen. 25.7.2017 Väestönkasvun perusasiat haltuun "Väestökeskustelussa mennään metsään yhä uudelleen kahdella perustavalla tavalla." 11.7.2017 Tiedote: EU-parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsienkäytön ilmastovaikutusten laskentatavasta oli ennakoitavissa 27.6.2017 Puheenvuoro Suomen Kuvalehdessä: Hävittäjähankinnoista mallia ympäristöuhkien torjuntaan 21.6.2017 BIOS – Keitä me olemme? Mitä me haluamme? 21.3.2017 Tutkijoiden julkilausuma: Suomen metsänkäyttösuunnitelmat kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta ja heikentäisivät luonnonmonimuotoisuutta
BIOS-tutkimusyksikkö Meritullintori 6 A 14 , 00170Helsinki
(vierailut sopimuksen mukaan)contact@bios.fi
YOUTUBE
Details
Copyright © 2024 ArchiveBay.com. All rights reserved. Terms of Use | Privacy Policy | DMCA | 2021 | Feedback | Advertising | RSS 2.0